Aiemmat tarinat kertovat, että nykyisin Lehtisen perhettä ei enää/vielä yhdessä aalloilla näe syystä että pikku-Max ei osaa vielä uida eikä näin ollen voida vielä harjoitella surffaustakaan. harmillista sinänsä, mutta onneksi meille molemmille on surffiseuraa löytynyt. Ohessa kuvakooste tyttösessareista Kuta-riutalta, tyttöjen seuraan saatiin onneksi houkuteltua Merven Mikko, jolla pikku koistisesta huolimatta pysyi kuin pysyikin kamera kuivana ja onnistui Mikko muutaman ruudun ampumaan jopa ihan kohdilleen. Noran seurassa Hanna, joka viettää Balilla viitisen kuukautta, ja Noora, jonka eilistä Suomeen paluuta Nora kovastipaljon harmittelee!! Saisit tulla jo takaisin, surfbuddy!
Maxilla on suuri fanijoukko koto-Suomessa, mutta täällä se sen kun laajenee. Maxin mielestä Nooran löpinät ja lällätykset ovat aivan huippuviihdyttäviä ja näistä Noora saikin mölyapina-lempinimityksen. Myös Noora on ihan myyty ja on jo hankkinut Max-faniklubin ainaisjäsenyyden. Mariannen villalta on löytynyt lisää kavereita. Suomesta kesälomaansa viettämään tulleet Inka ja Kia saavat aina pitkät pulinat ja leveät hymyt Maxilta - mutta kukapa herrasmies ei näille kuvankauniille tyttösille parastaan pistäisi?!
Tänään me vietetään Maxin 5kk synttäreitä. Pekka kävi Inkan kanssa lähikaupassa ostamassa herkut ja jo monet kesälomauutiset kameralle lukenut raportterimme Inka kertoo teillekin kuinka syntymäpäivät sujuivat.
Perjantaina lähdetään Suomi-porukalla juhannuksen viettoon Balianin kylään. Wekku on varannut majoitukset rannan tuntumasta, hoitanut kokkorisut valmiiksi rannalle ja tilannut balilaista "roast pig"iä eli Babi Gulingia appeeksi. Vain kossu puuttuu!
HAUSKAA JUHANNUSTA!!!
Jos ei osaa uida niin pitää sukeltaa!
Eihän viisikuinen ihmisenpoika vielä osaa uida, ei tietenkään. Liki seitsenkiloinen keho ei vielä kellu, kun raajat kaikki sätkivät omaan suuntaansa. Liikkeet on kyllä laajat ja kattavat, ties vaikka uimari poijjaasta vielä saadaan. Mutta jos pinnalla ei pysy, niin pinnan alla sitten. Sielläkin pysyy kyllä paremmin äidin sinne painaessa. Ja tiestysti kyllin kauan upoksissa oltua ylös nostaessa.
Peloton sukeltajapoika Max näyttää mallia kaltaisilleen pikkuisille ja isommillekin vesileikeissä pinnan päällä ja etenkin alla. Silvuplee vaan, näin meillä tropiikissa päivät kuluu uiskennellessa ja poseeratessa kameralle. Kurjaa elämää.
Terve!
Meillä menee, arvanettekin jo pidempään tuumimatta, edelleen tosi kivasti. Max kasvaa ja komistuu päivä päivältä ja homma muuttuu koko ajan pojan kannalta mielekkäämmäksi. Tänään esimerkiksi Max pääsi isin kanssa rantaan katsomaan kun äiti meni surffille. Kuvia ei kyllä tullut tapahtumasta otetuksi, siksi kaukana aallot murtuivat ettei kannattanut kameralla horisonttiin ampuilla. Muina aamuina surhvimassa on käyty ilman lapsosta vuoroaamuina, Nokka tyttöin kanssa ja Pera poikain kanssa. Hyvin se on mennyt niinkin, mutta yhteistä sessiota jo kovasti odotetaan - josko Max joku aamu suostuisi jonkun muun hoivissa pari tuntia viettämään. Pientä vierastusta on pojan naamalla satunnaisesti näkynyt eikä pelkästään aasialaiskasvojen myötä, varsinkin silmälasilliset ihmiset ovat aivan liian erikoisia!ruoka se miehen tiellä pitää. Kuvasarjassa me ollaan 66:den rannassa suosikkiaamiaisravintolassamme sapuskoimassa ja Maxilla ensimmäistä kertaa päällä Terttu-tädin antama tennisbody. Aika hieno, eikö? Vasemmalla olevan annoksen nimi on Slim Gym, ravintolan omatekemää mysliä jugurtin päällä ja vieressä siipaloituna lähitorin hedelmätiskillinen tropiikin antimia, nam. OIkealla kaksi pienempää kuvaa taas kotikeittiöstämme, jossa Jannen reseptin mukaan nautimme Telur Pujut eli närhen munat! Muuten ruokailusta vielä sen verran, että Max osaa syödä jo porkkana-perunasosetta ja suun saa haukkomaan mahtavasti myös banaani-melonisose ilmeisesti makeutensa takia. Näitä herkkuja tietenkään emme osta marketin hyllyltä vaan pyöräytämme päivän annoksen omassa blenderissä tuoreista vihanneksista ja hedelmistä.
Max on kova tarttumaan esineisiin. Isiä poika auttaa mielellään hampaiden pesussa, kun siihen harjaan kerran saa niin kätevästi näpit ympärille! Äidin kanssa on taas mukava lukea aamun lehteä ja rypistellä sen sivuja ruttuun, kuuluuhan siitä niin kiva ääni. Nurkimmaisessa ruudussa äiti ja poika avaa Nooralta ja Joonakselta saamamme pakettia (kiitos Olssoneille paketista ja Mervelle kuuriripalvelusta) jonka he ostivat Maxille lahjaksi ameriikan reissultaan. Paketista paljastui aidon jenkin tunnusmerkit, New York Yankeesin body, hattu, sukat ja pyyhe joissa kaikissa oli leima "rookie of the year"
Hiukan erilaisiksi ovat ajanviettotapamme täällä Maxin myötä muovautuneet, lauantai-illan baarikierrokset vaihtuneet lastenkutsuiksi ja päivittäiset mopoajelut kääntyneet rattaidenkärräyslenkeiksi. Mariannen Minttu-tytär on viettänyt aikaa saarella jo kohta kaksi kuukautta ja sattuvasti Mintun nuorimmaisella Sisulla yksivuotismerkkipäivä osui täällä olo aikaan. Marianne päätti tietysti järjestää lastenjuhlat balilaiseen tapaan ja oli hoitanut paikallisen kyläyhteisön, banjarin, nuoriso-orkesterin tanssityttöineen tapahtumaa juhlistamaan. Kuusihenkinen gamelan orkesteri sai aikaan jännää pauketta ja siskotytöt esittivät hienoa balilaista tanssia päivänsakarille Sisulle ja tämän isosiskolle Enni 3 v:lle ja samalla tietysti juhlavieraillekin. Hienot oli poikain ja etenkin tyttöjen asut ja lopuksi pääsimme kaikki kuvauttamaan itsemme tyttöjen kanssa. No, meitä vanhempia se kuvauttaminen ei niinkään napannut, mutta poikasen annoimme mielellämme tyttöjen kannateltavaksi että itse pääsimme kameran varteen tapahtumaa ikuistamaan. Kivat oli juhlat ja kakkuakin syötiin.
Semmoista siis meille kuuluu, nyt olis sun vuoro kertoa vähän omista meiningeistäsi. Laita jooko vaikka kommentti-osastolle tähän alle sun kuulumiset tai paiskaa vaikka meilillä. Hauskaa viikonjatkoa vaan!
Tänään me vietetään Maxin 5kk synttäreitä. Pekka kävi Inkan kanssa lähikaupassa ostamassa herkut ja jo monet kesälomauutiset kameralle lukenut raportterimme Inka kertoo teillekin kuinka syntymäpäivät sujuivat.
