niin vaihtui tropiikki pohjoiseen, helle hallaan ja paiste loskaan ja räntään. ei käy silti valittaminen, sillä omaa tahtoa seuraten tämän vaihdon teimme. isiemme maassa ollaan nyt oltu tasan viikko ja melkoinen viikko se on ollutkin. heti kentälle saavuttuamme Pekalla oli Jussin polttarit, seuraavana päivänä Ski Expo ja lukematon määrä tuttuja ja jokunen ystäväkin. matkalaukkuelämää Harrin ja Inkerin nurkissa, visiitti Lahteen äitiä ja isiä tervehtämään ja kummityttöä kiusaamaan.

autolla Kuopioon toiselle äidille ja lopulta kohta kohti tarkkuuslentäjä Lindströmiä ja vastavihittyä Annukka vaimoaan. ei ole pitkästyminen vaivannut. keskiviikkona, siis aivan kohta, pitäisi onnistuman muuttaminen talviasumukseen Mannerheikintielle, tervetuloa vaan makkaranpaistoon.
on tämä kokolailla erilaista. ei yhtään huonompaa, en minä sitä sano, vaan erilaista. aurinko ei paista, seikka joka kirjataan ehdottomasti tappiopuolelle, mutta ensimmäisen lumisateen vaalentama maisema (tosin märkä ja loskainen) on sellaista "uutta" joka maistuu ihan hyvältä ja saa odottamaan oikeaa talvea.

matkalla "kotiin" pysähdyimme Thaimaassa tervehtimässä Noran entistä kollegaa Harria ja tämän perhettä, Tua-morsianta, Carl-poikaa ja Tia-tyttöä.
