ikavan loitontajat

vaikka vaimo-kulta muuttaa ympariinsa toisella puolella palloa, niin liian kova ikava ei ole paassyt mielta viela kalvamaan taalla hikoilussa, tropiikissa siis. yksin kun ei ole tarvinut olla juuri hetkeakaan, siita on pitanyt huolta uudet "kamppakaverit", Pete, Antti ja Risto. Petesta (toi palomiehen nakoinen kaveri suihkussa) olikin juttua jo aikaisemmin, tuli tanne toista kertaa taman kesan aikana. Pete onkin Balin "lokaaleja", nyt menossa jo kuudes reissu. varokaa siis kaikki surffia suunnittelevat - koukkuun jaatte, hehehee!

pari viikkoa sitten tupakavereiksi saapui kouvolan lahjat maailmalle, Antti (riippukeinussa) ja Risto (tukka markana). Antti matkailee Aasiaa ympariinsa kolme kuukautta, mutta cast-away Risto aikoo luumuilla tien paalla yhteensa seitseman kuukautta. melkoinen globetrotteri, aikoo kiertaa Aasiat ja Amerikat.

aika menee rattoisasti, kun ei tarvi olla yksin. ja saadaan samalla vahan taloudellist hyvitysta, koska pojat osallistuu kustannuksiin siina kuin kamppakaverit konsanaan. Pete lahtee himaan nyt sunnuntaina, joten tiedoksi vaan etta taalta loytyy vapaa huone...

Nora muuttaa ympäriinsä ja totuttelee rooliinsa multimediakiertueen päähenkilönä

Viikko on kulunut reissulaiselämää. Ensimmäiset viisi päivää vietin Lahdessa isin, Tuulan ja Nikon kotona – ensisijaisena tarkoituksena hoitaa aasiakauppa-asiat niin pitkälle kuntoon kuin ennen kontin saapumista on mahdollista. Jos en ole aikaisemmin muistanut kertoa, olen balillaoloaikana haalinut erinäistä yksilöllistä, balileiman omaavaa sisustus- ja lahjatavaraa Lahteen perustettavaa kauppaa, nimeltään Indoliving, varten, joka aukeaa joulusesongin ajaksi Trio-kauppakeskukseen. Tiedättepä siis kaikki mistä joulupakettinne menette hankkimaan! Lahdessa vietettyihin tehokkaaseen viiteen päivään mahtui monenmoista – sukulointia, Vesijärviajelua, kummitytön ihastelua, hengailua. Aika meni nopeasti ja sitten pitikin jo lähteä Helsinkiin hoitamaan muita velvoitteita.

Helsingissä majoituin ensiksi kaupunkikortteeriin Eiran liepeille Saaran luo. Patte oli sopivasti Pariisissa messuilla, joten pääsin valloittamaan Patten puolen parisängystä ja höpistiin toisemme uneen joka ilta – vitsi, mitä luksusta! Tänään perjantaina oli aika siirtyä eteenpäin saaristotunnelmaan…Lauttasaareen.

Osana työrooliani olen siirtynyt käyttämään erilaisia Nokian kumppaneiden saitteja erilaisen median jakamiseen. Jälkiä meikäläisen tekemisistä voi siis tästä eteenpäin jahdata täältä

hyvää hääpäivää rakas!

siitä on päivälleen neljä vuotta aikaa, kun me mentiin naimisiiin. nopeasti aika tuntuu menevän, vaikka juurihan siinä Johanneksen alttarilla hikoilin ja jännitin melkein löysät housuun. onneksi sinä tulit pariovien auettua isäsi kanssa ja sain sinut vierelleni papin eteen. kiitos voimakkaasti vaan isällesi, isälleni Jukalle, kun tahtoi sinut minulle luovuttaa. siinä Jumalan ja läsnäolleen seurakunnan edessä lupasin sinua rakastaa ylä- ja alamäessä. toistaiseksi tässä hommassa olen onnistunut mielestäni helkkarin hyvin, rakastanhan sinua ainakin yhtä paljon kuin silloin kauniina päivänä neljä vuotta takaperin. tai oikeastaan rakastan sinua vieläkin enemmän.

nyt kun välillämme on taas ainakin satamiljoonaa kilometriä ja valovuotta, niin rakkaus tuntuu entistäkin vahvemmalta. se, jos sinua nyt saisin halata, se varmaan veisi sinulta tajun, silla vahva tuo halaus nyt olisi. ja pussaisin kanssa. ikävä jo viikon eron jälkeen on hirmuinen, paljon suurempi kuin vaikka vuosi sitten, jolloin silloinkin vietimme aikaa erossa toisistamme. johtunee varmaan siitä että olen täällä vieraalla maalla ja vieraiden ihmisten kanssa, tekemässä mulle täysin vieraita asioita. josko tästä kuitenkin selvittäisiin, tiedän että meidän rakkaus kyllä selviää.

märkä suukko sinulle kulta sinne valtamerten ja mannerten taakse. ajattelen sinua kovasti ja illalla halaan tyynyä ja tuoksutan puserostasi sinun tuoksuasi ja katselen tätä meidän kaunista kuvaa.

rakastan sinua!

kuka on missä...

"eropariskunnan" toinenkin pää raportoi - näin tosiaan kävi, nyt on matkustusta reilu 24h takana ja oheisesta kuva-arvoituksesta voi päätellä mihin nora on balilla tapahtuneen eron jälkeen päätynyt. suunnitelmissa on hoitaa puuhaamaani balikauppaan liittyvät asiat kuntoon ja sen jälkeen suunnata pääkaupunkiakselille valmistelemaan aiemmassa viestissä jo mainittua Nokia-kiertuetta. älkää siis ystävät ihmetelkö, jos ovikello kilahtaa odottamattomiin aikoihin - kodittomalla on taas yöpaikka haussa helsingin vierailun ajaksi.

niin, eihän me ensimmäistä kertaa erossa olla, joten tiedetään kyllä tästä selviävämme, mutta helpotuksena voidaan ilmoittaa, että Pekan seuraksi meille muutti jo toista kertaa balillaoloaikanamme samoissa maisemissa viihtyvä Pete eli Kuisman Petteri. on se hyvä asia, kun jotkut on niin koukussa balisurffiin (eiku meihin siis!), että saapuvat tänne ihan vapaaehtoisesti ilman mitään ylipuhumisia. Pete vietti Balilla vielä juhannuksen ja lähti sen jälkeen Suomeen kesätöihin ja suunnitteli käväisevänsä jossain Euroopassa syyssurffilla ennen talvikauden hommia Tahkolla, mutta niin vain kävi, että lentolipun määränpääksi vaihtuikin Denpasar ja nyt on kolme viikkoa aikaa tuhlata kesätyötienestit ja surffata sydämmensä kyllyydestä.

toivottavasti voin kiireistäni huolimatta monen osalta toivoen lausahtaa, että
"nähdään PIAN!"

ero!

no niin arvon ystävät ja kylänmiehet, taas on se aika vuodesta jolloin mulla on ne. “näillä” meinaan niitä pitkiä ja ilottomia päiviä, jotka jodun viettämään rakkaasta vaimostani erossa. kappas, taisi tulla shokkina suurimmalle osalle lukijoista! selitetään siis:

kuten ehkä tiedätte, ei meillä täällä tropiikissa juuri tulonlähteitä ole ollut. Nora on kuluttanut pieniä säästöjämme ostellen kamitsuunia Lahteen avattavaa kauppa varten ja minä, Pekka, olen taas kuluttanut oman osani tulevaa savustusbusinesta käynnistäessä. savustuksesta myöhemmin, kerrotaan ensin tästä yksinäisyydestä. yhteinen ystävämme SAK Liljeblad, Manggudun paratiisisaaren löytäjä pyysi molempia meitä töihin Nokian kiertueelle itäiseen Eurooppaan liki kolmen kuukauden ajaksi. luonnollisestikin mina jouduin kieltäytymään tästä kovinkin kiinnostavasta toimesta koska kiirettä piisaa yrittämisen kanssa ja Nora taasen toimettomana ja pelkkiä kustannuksia aiheuttavana päätti ottaa haasteen vastan. luvassa Noralle on kovaa vääntöä, pitkiä päiviä, eroa ja ikävää, mutta vastapainoksi ihan kiva liksa ja verottomat ulkomaanpäivärahat reilun kahden kuukauden ajalta. kiertue visiteeraa mm. seuraavissa paikoissa (satunnaisessa järjestyksessä): Moskova, Pietari, Sofia, Budapest, Bukarest, Kiova, Ankara, Thessaloniki, Ateena, Praha ja monessa muussa mitä en tähän hätään muista.

keskiviikkoa 13.9. Nora sitten jätti Balin helteet ja surffaamisen taakseen joulukuun puoleenväliin saakka ja läksi koneella kohti Suomea. mutta älkää suinkaan luulko että hänellä olis aikaa nähdä teitä kaikkia ihania ihmisiä, vaikka mieli tekisikin, koska aikataulu on tiukka ja kiireet hirmuiset. perheemme vaimo-kultani kuitenkin tapaa, joten olkaa läheisimmät siis huoleti. koska Noran työ Nokian kiertueella liippaa uusinta mobiiliteknologiaa ja kannettavia multimediahärveleitä, tulee hän varmasti postaamaan viestejä matkansa varrelta.

minulla on tässä siis liki kokme kuukautta aikaa painaa hommia. yhdessä englantilaisen liikekumppanini (vau, hieno termi) Danielin kanssa puuhataan firmaa pystyyn, rakennetaan suhteita paikallisiin kauppoihin, hotelleihin, ravintoloihin, toimittajiin, tuottajiin ja kaikkiin mahdollisesti meitä hyödyttäviin tahoihin. Daniel lentää parin viikon pasta Englantiin opiskelemaan savustusta yhdeltä maan kuuluisimmalta ja arvostetuimmalta savustajalta. Palattuaan tältä reissulta on meillä määrä laittaa savustin laulamaan ja täyttää ensikädessä Balin saari ensiluokkaisella savustetulla lohella, kanalla (jos lintuinfluenssatilanne ei pahene), tofulla, katkaravuilla, noin muutamia tuotteita vain mainitakseni. kerron tästä savustamisesta lisää, jahka saadaan jotaiin konkreettista aikaan.

ai niin, kuvien kanssa on kovasti ongelmia, toivottavasti saan ratkaistua ne pian...
(ts. kädetön ei osaa pakata kuvia tarpeeksi pieneen, jotta ne tän ohkaisen johdoon läpi verkkoon mahtuisi)

viimeinen pari uunista ulos (ja uusi sisään)

suomalainen invaasio kodissamme on toistaiseksi ohi. saarella jo pari kuukautta viettänyt Anna Vikke miehensä kanssa matkasivat viikonlopulla koteihinsa (Anna Suomeen ja Vikke Sveitsiin). ihan ihmetyttää kun talon pääkieli ei olekaan enää härmä, vaan kansainvälinen mongerrus englantia, saksaa ja portugalia. aivan, nokkelimmat-pokkelimmat jo arvasivatkin ettei kaikkea ole vielä kerrottu. jo hetki sitten taloksi asettui pariskunta, germaaninen Laura ja portugalilainen(sotalaiva) Isidru. he majoittuvat Karenin hallitsemaan huoneeseen ja ovat täällä kuutisen viikkoa. puuhaavat saman sorttista toimintaa kuin Nora viimeaikoina, pitävät siis sisustuskauppaa Saksassa joulun alla. yhteisiä toimittaja- ja valmistajavierailuita onkin jo tehty ja kenties syvempääkin tietojenvaihtoa tulee suoritettua. mukavia ihmisiä, paitsi että sotalaiva puhuu noin 23 tuntia vuorokaudessa ja luonnollisesti tietää kaikesta kaiken. kuunnellaan ja otetaan opiksi.

eikä ne uutiset tähän lopu. sokerina pohjalla odottaa jymypaukku – Karen muutti veks! totta, hän pakkasi tänään kimpsunsa ja muutti hotelliin toistaiseksi, ainakin siihen asti kunnes löytää oman paikan. meitä tämä ei harmita ollenkaan, sillä alkuperäinen kämppäkaverivalinta on sittemmin osoittautunut lähestulkoon infernaaliseksi virheeksi, jota olemme monen monta kertaa ehtineet katua. ollaan oltu asiasta suhteellisen vaiti, jottei levitettäisi liikaa negatiivista fengshuita ympärillemme. Elina risti Karenin osuvasti draamakuningattareksi, senlaatuisia kohtauksia tämä englannitar täällä järjesti. muutamaan kertaan. ainoa huono puoli tämän poismuutossa on se, että nyt joudumme vuokraamaan vielä yhtä huonetta, joten suomalaisista ei sittenkään taideta päästä eroon.

suihkusuuttimia ja metsän ihmisiä

ehkä muistattekin meidän ongelmat, ihmetykset ja harmaat hiukset liittyen huimaan sähkölaskuumme. no, indonesiassa kaikki korkeat hinnat selitetään bensan kalleudella ja muulla hevonlannalla, mikä kyllä osin pitää paikkansa, sillä viime vuonna bensan hinta tuplattiin. meille selitys ei kuitenkaan kelvannut, vaan päätimme ottaa selvää mihin sähkö oikein katoaa ja miksi se meillä maksaa niin paljon. käytimme reippaasti aikaa ja energiaa asian opiskeluun sen luotettavimmasta lähteestä, kysellen ystäviltä ja kylänmiehiltä! kaikilla luonnollisesti oli asiaan oma mielipiteensä ja tähän soopaan kyllästyttyä kutsuimme sähkömiehen paikalle. kaikki tuntui olevan reilassa ja tyydyimme kohtaloomme kalliin laskun ikeen alla. melkein.

ei perkele, tuumimme. periksi ei anneta ja ajateltiin yrittää vielä. rouva fortuna onneksi asettui puolellemme ja Karenin huoneen suihku alkoi reistaamaan. paikalle kutsuttiin korjaaja ja asiaa selviteltiin, luonnollisesti useampi päivä. tällä välillä otimme talon seinustalla olevan vesipumpun pois päältä ja kas, toisen huoneen suihku toimi siitäkin huolimatta. kun rikkinäisen suihkun suutin irrotettiin ja sattumalta sen toimintaa kokeiltiin, niin jopas oli ihmetys kun kaikki olikin reilassa. putkesta tuli vettä juuri niin kuin pitikin.

tiedättehän, orankit on apinoita. nimi ei tälle lajityypille ole tullut aivan sattumalta, sillä indonesian kielen ”orang hutan” kääntyy kotimaaksi ”metsän ihmiseksi” ja siitä jalostettuna ”orang” tarkoittaa yleensäkin ihmistä. Sumban saarella järki ei paikallisilla leikkaa aivan terävimmän hackmannin tavoin ja he kutsuvatkin itseään toisinaan leikillisesti ”metsän ihmisiksi”, etenkin kun eivät jotain asiaan ymmärrä. olemme nyt tulleet siihen tulokseen, että balilaiset ne vasta orankeja ovat, eivät sumbalaiset. syy tähän on seuraava: vuokraisäntämme omistaa alueelta toistakymmentä villaa, joita vuokraa eteenpäin. ei siis uskoisi tyhmäksi ihmiseksi tätä isäntäämme, jos tällaisen omaisuuden on onnistunut itselleen haalimaan. silti, kun joskus aikanaan Karenin huoneen suihku ei ole toiminut, on hän asiaa tarkemmin tutkimatta mennyt ostamaan talon seinään vesipumpun, jotta putkiin saadaan enempi painetta. järki-ihminen olisi tietysti huomannut suihkusuuttimen olevan tukossa, puhdistanut sen (tai hankkinut uuden) ja ongelma olisi korjaantunut. metsän ihminen kuitenkin menee ja ostaa tyyriin pumpun, jonka seurauksena me päädymme maksamaan laskua korotetusta sähkönkulutuksesta. ***tu.

nyt pumppu on kytketty pois päältä, vesi juoksee ja katsotaan seuraavan kuun laskussa mitä sähkönkulutukselle kuuluu. siitä raporttia myöhemmin.